Helsingin kaupungin yritys ulkoistaa oma työterveyshuoltonsa sai nolon lopun: ei yhtään tarjousta. Epätietoisuus tulevasta piinaa niin Työterveys Helsingin henkilöstöä kuin kaupungin tuhansia työntekijöitä.
Kun Motiivi kirjoitti runsas vuosi sitten jutun Työterveys Helsingin tilanteesta, oli henkilöstö pettynyt ja peloissaan. Pettymys johtui siitä, että Helsinki oli päättänyt kilpailuttaa omistamansa työterveysliikelaitoksen palvelut. Pelko puolestaan siitä, ettei kenelläkään ollut tietoa, kuinka palveluiden ja työntekijöiden jatkossa kävisi.
– Takana oli raskaita, työntäyteisiä vuosia, ja tässä on kiitos: meidät myydään pois, purki JHL:läinen kuntoutussuunnittelija Miina Salo tuolloin tuntojaan.
Henkilöstön piina jatkuu edelleen, sillä kaupungin viime syksynä käynnistämään työterveyshuollon laatukilpailuun ei tullut yhtään tarjousta ja kilpailutus on keskeytetty ainakin toistaiseksi.
Kilpailulla haettiin saavutettavuutta
Laatukilpailun tavoitteena oli parantaa kaupungin henkilöstön, liki 39 000 työntekijän, työterveyspalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Yhtenä nykyisen toimintamallin pullonkaulana pidettiin sitä, että työterveyspalvelut on keskitetty yhteen osoitteeseen, Helsinginkatu 24:ään. Myös digitaalisia palveluja oli tarkoitus kehittää uuden yksityisen palveluntuottajan johdolla.
Kilpailutus toteutettiin hankintamenettelyllä. Kaupunki oli asettanut 450 euron vuotuisen lähtöhinnan henkilöä kohden. Se on laskennallinen hinta, jonka nykyinen liikelaitos on budjetoinut asiakasta kohden.
Sopimuskauden kesto olisi ollut neljä vuotta, ja sitä olisi voitu kaupungin ja palveluntuottajan yhteisellä päätöksellä jatkaa toinen nelivuotiskausi.
Jatko selvinnee vasta keväällä
Uuden palveluntuottajan oli tarkoitus aloittaa toimintansa syksyllä 2023. Silloin työterveysliikelaitoksen nykyiset työntekijät olisivat siirtyneet liikkeen luovutuksella uuden työnantajan palvelukseen.
Toisin kuitenkin kävi. Kaupunki sai osallistumishakemuksen kolmelta yksityiseltä terveysalan jätiltä, Mehiläiseltä, Pihlajalinnalta ja Terveystalolta. Kaikki kuitenkin vetäytyivät kisasta eivätkä jättäneet tarjousta.
Osasyynä saattoi olla huono ajoitus, sillä korkean inflaation takia yritysten on vaikea sitoutua pitkäkestoisiin sopimuksiin. Todennäköisesti myös mahdollinen liikevoitto arvioitiin yrityksissä liian pieneksi.
– Pyrimme tekemään päätöksiä mahdollisimman pian. Yksikönpäällikkö Sanna-Mari Myllynen
Parhaillaan kaupunginjohdossa ja hankintayksikössä arvioidaan ja analysoidaan hankintamenettelyn lopputulosta. Vaihtoehtoina on joko uusi kilpailutus, aikalisä tai laatukilpailutuksesta luopuminen.
– Pyrimme tekemään päätöksiä mahdollisimman pian, kun selvitys on valmis. Noin kuukauden sisällä tiedämme enemmän, toteaa yksikönpäällikkö Sanna-Mari Myllynen.
Vuokratyöllä tilkitään katoa
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti työterveyspalveluiden kilpailuttamisesta viime kesänä. Aloite oli tullut pormestari Juhana Vartiaiselta (kok.) jo vuoden 2022 budjettikäsittelyn yhteydessä.
Työterveysliikelaitoksen toimitusjohtaja Tiina Pohjonen jätti eroanomuksensa heti, kun poliittinen periaatepäätös kilpailutuksesta oli tehty. Myös monet muut äänestivät jaloillaan: Peräti viidesosa Työterveys Helsingin henkilöstöstä irtisanoutui ja vaihtoi työpaikkaa viime vuonna. Joukossa oli niin työterveyslääkäreitä ja -hoitajia kuin muita ammattilaisia.
Vuoden 2021 lopussa Helsingin oman työterveyshuollon palveluksessa oli noin 150 henkilöä, nyt määrä on laskenut 120:een.
Moni organisaatio olisi kriisissä, jos noin mittava määrä osaamista lähtisi talosta vajaassa vuodessa. Liikelaitoksen va. toimitusjohtaja Marko Karvinen kuitenkin tyynnyttelee tilanteesta huolestuneita.
– Ostopaveluilla ja vuokratyövoimalla on osittain kompensoitu vakituisen henkilöstön pienentyvää määrää.
Va. toimitusjohtaja Marko Karvinen
– Käytämme palveluiden tuottamiseen myös ostopalveluja ja vuokratyövoimaa. Niillä on osittain kompensoitu vakituisen henkilöstön pienentyvää määrää. Lisäksi olemme uudistaneet ja tehostaneet sisäisiä toimintaprosesseja.
Karvinen painottaa, että Työterveys Helsingin palvelutarjonta pysyi viime vuoden lähes edellisen vuoden tasolla ja kaupungin työntekijät saivat lakisääteiset ja muut tarvitsemansa työterveyshuollon palvelut.
Vuokratyövoimaa käytetään muun muassa Työterveys Helsingin chattipalvelussa. Lisäksi liikelaitos kilpailutti viime vuonna yleislääkäripalveluja ja erikoislääkärien konsultaatiopalveluja. Myös psykoterapiapalvelut lisättiin uutena sen palveluvalikkoon.
Vuokratyövoiman käytöstä on Karvisen mukaan aiheutunut kustannusten nousua.
Henkilöstö toivoo pikaista päätöstä
Kuntoutussuunnittelija Miina Salo kuuluu liikelaitoksen yhteistoimintaelimenä toimivaan henkilöstötoimikuntaan. Myös hänen mielestään työterveyshuolto on saatu pyörimään yllättävän hyvin, vaikka niin moni vakituinen on lähtenyt.
– Miten saadaan rekrytoitua osaavia ammattilaisia, kun tilanne seisoo?
Kuntoutussuunnittelija Miina Salo
Tulevaisuuden suhteen hän ei ole kuitenkaan yhtä toiveikas.
– Miten saadaan rekrytoitua osaavia ammattilaisia, kun tilanne seisoo? Myös palveluiden kehittäminen takkuaa, kun tulevaisuus on epävarma. Siksi päätökset Työterveys Helsingin tulevaisuudesta pitäisi tehdä pikaisesti, hän sanoo.
Saloa harmittaa, että virkamiesjohto ja poliittiset päättäjät eivät näe oman palvelutuotannon merkitystä.
– Moni Työterveys Helsingin työntekijä on nimenomaan valinnut olla töissä julkisella työnantajalla, sitoutunut työhönsä ja valmis kehittämään palveluja. Päättäjille se ei tunnu olevan mikään vaihtoehto.